Hiljainen viikko

Tulin kipeäksi alkuviikosta ja olen pysytellyt Lilleken riemuksi tiiviisti sohvalla. Kissa on ollut ihan ihmeissään, kun joku on koko ajan sen seurana. Pari päivää se on jaksanut valvoa päivät ja nukkua yöt (ei ole edes meidän sängyssä vieraillut!), mutta tänään tuli toppi ja oli pakko ottaa päivän mittaiset päiväunet.

Kerrostalokyttääjä

"Kissalla tulisi aina olla paikka, josta on näkymä ulos ikkunasta. Ei ole väliä, katsooko kissa metsään vai suoraan ruuhkaiselle kadulle, kissa nauttii mistä tahansa liikkuvasta tapahtumasta. Ikkunassa kissa voi myös nauttia auringosta juuri sen verran kuin haluaa, koska kaikki kissat eivät välttämättä halua olla lämpimässä koko ajan."

Onnellinen kissa

Lopetettiin pahoinvointilääkkeen antaminen maanantaina ja tippojen laitto seuraavana päivänä. Johan alkoi kissalle ruoka maistua! Ihan uskomatonta! En tiedä oliko koko kuurista mitään hyötyä, kun silmät edelleen rähmii. Rähmä on varmaan Lilleken unihiekkaa, eikä siihen mitkään tipat auta. Kissa näyttää onnelliselta, joten olkoon.

Lilleke on löytänyt uuden nukkuma-alustan, nimittäin Eevan rintakehän ja jalat. Ilmeisesti siinä on turvallista olla. Minäkin sain viime yönä osani, kun Lilleke tuli jalkojeni päälle. Heräsin kun jalkoja kuumotti ja painoi. Kissa nukkui tyytyväisenä ja mietin miten saan sukat pois jalasta ettei olisi niin kuuma. Liikutin varovasti jalat erilleen ja annoin kissa pudota siihen väliin. Sitten uni jatkui.

Kissaneiti sairastaa

Lilleke kävi maanantaina eläinlääkärissä. Silmät rähmivät, korvat kutisivat, iho hilseili ja karvaa lähti enemmän kuin tarpeeksi. Tuloksena oli melkoinen lääkearsenaali pariksi viikoksi: tipat silmiin ja korviin, öljyä iholle, pahoinvointia ehkäisevät lääkkeet ja toipilasruokaa.

Kissa vihaa tippojen laittoa ja pahoinvointilääkettä. Meistäkin on inhottavaa antaa niitä, kun tiedetään ettei Lilleke tykkää. Pakko se vaan on, että pääsisi kerralla eroon noita sairauksista ja sitten voisi olla taas rauhassa.

Onneksi Lilleke leppyy nopeasti. Kissa tulee edelleen aamuisin tervehtimään meitä, vaikka tietääkin että sen jälkeen joutuu ottamaan lääkkeet. Tosin viime aikoina visiittejä on tehty myös öisin. Olen eräänkin kerran herännyt aamuyöstä tunteeseen, että joku tuijottaa ja kun avaan silmät, niin näen Lilleken pyöreän pään. Ei voi kuin nauraa! Kissa tykkää myös tulla nukkumaan meidän väliin, eikä välitä vaikka tilaa olisi tosi vähän, sillä neiti änkeää itsensä pieneenkin rakoon. Sitten kuunnellaan kehräystä HHHRRRRR, HHHRRRRR, PURRRRRRRR!

Viime viikonloppuna Lilleke sai liudan uusia tuttavuuksia, kun pohjoisen poppoo kävi meillä. Anoppi oli vähän pelottava aluksi, mutta pian arkuus helpotti ja Lilleke sai uuden ystävän.

Ihania jutteroisia!

Meinasin aloittaa tämän päivityksen sanoilla "posti toi tullessaan", mutta sitten muistin ettei posti tuonut mitään. Luvatun kotiinkuljetuksen sijaan hain omin pikku kätösin ison paketin Zooplussan tavaraa Postista ja raahasin sen kotiin auraamattomia katuja pitkin. Voi Itella...

Kissa oli jo eteisessä vastassa kun pääsin sisään. Iso pahvilaatikko pelästytti neitokaisen pahanpäiväisesti ja sainkin purkaa sen rauhassa. Tilasin roppakaupalla märkäruokaa, jota Lilleke söisi niin paljon kuin sitä vain annettaisi.




Päivittäistä harjausoperaatiota helpottaakseni tilasin uuden harjan. Furminaattori on hyvä, mutta näin talvella turkki ja harjaaja ovat sähköisiä ja irtokarvat leijailevat furminaattorista ties minne. Uusi harja on kerää karvat kätevästi ristikon taakse, josta ne on helppo ottaa pois. Ja kissa kehrää... :)




Lisäksi tilasin muutaman lelun, joista yksi otettiin heti käyttöön. Lilleke rakastaa palloja, varsinkin pingispalloja. Ongelma niiden kanssa on se, että ne tahtovat mennä sohvan ja lipaston alle, eikä niitä saa pois kuin sählymailalla. Probleema on nyt ratkaistu! Uudessa lelussa pallo kiertää kehää ja on sen verran iso, ettei tule rinkulasta ulos. Lisäksi lelun keskiosa on raavittavaa ainesta (en tiedä mitä) ja laidalla töröttää vieteri jonka päässä on höyheniä ja karvaa. Kissa on ihan tohkeissaan! Jee!

Maanantaituuria?

Meillä on ollut työhuoneessa Lilleken kantokoppa. Ajateltiin, että jos kissa haluaa pötkötellä työhuoneessa, niin siinä on sille paikka. Ei se ole kopassa viihtynyt. Ehkä muistissa on karsea reissu eläinlääkäriin? Tänään kuitenkin löysin neitokaisen ähräämässä kopassa. Ihmettelin ääntä ja mietin onko kissa vienyt jonkun "saaliin" koppaan ja repii sitä. Menin katsomaan ja totesin, että Lilleke tassutti kopan pohjalla olevaa kylppärinmattoa. Tai niin luulin. Kun menin lähemmäksi, haistoin jota mikä ei kuulunut sinne. Kissa säntäsi pakoon kun totuus paljastui: Lilleke oli yrittänyt epätoivoisesti kuopsuttaa mattoa, jotta saisi PISSAN piiloon! Eikä siellä ollut vain yksi läntti, vaan olipa neiti päivän aikana ehtinyt tehdä toisen lirun:



Aargh! Ilmeisesti kissa oli ajatellut, että "hmm... onpa mukavaa kun sain toisenkin vessan"! Ainakaan ilmeestä päätellen hän ei näyttänyt olevan pahoillaan, vaan pikemminkin hämmentynyt kaikesta vöyhötyksestä.



Siivosin kissan laatikon niin perustellisesti kloriitilla, että luulisi kelpaavan. Pellettikin on ihan tuoretta. Toivottavasti löydän aamulla laatikosta jotain enkä esim. sängyn alta tai sohvalta...

Seuraa johtajaa ja piilosta-leikit

Olen melkein viikon ollut kissan yksinhuoltaja, kun puoliso on reissussa. Huh huh sanon minä! Aamuisin kissa tulee heti sänkyyn kun herään ja siinä pidetään ensimmäinen silitystuokio. Sitten onkin jo kova nälkä ja naukuminen alkaa. Kissa tietää odottaa märkäruokaa (jota annetaan vain aamuisin), kun menen keittiöön. Marssijärjestyksen mukaan ruoan saa ensin kissa, sitten vasta voin alkaa kahvinkeittoon. Lehden saan lukea usein miten rauhassa, vain muutamana aamuna pieni tassu on koputtanut reittäni ja pyytänyt päästä syliin. Työpäivän jälkeen kotona odottaa hellyyndenkipeä kissa. Lilleke juoksee eteiseen vastaan ja seuraa minua huoneesta toiseen. Iltaohjelmaan kuuluu laatikon siivous, veden vaihto ja silittelyä.



Lillekeltä lähtee taas karvaa niin paljon, että siitä määrästä saisi paksut kintaat. Karvapallo-oksennuksia on löytynyt sekä eteisen että makuuhuoneen matolta. Nyt on sitten joka matolle oksennettu. Siivoamiseen kyrsiintyneenä otin tavaksi harjata kissan joka ilta ja se on auttanut. Onneksi Lilleke rakastaa harjaamista!



Kissa on hirveän kiinnostunut siitä mitä teen ja innostunut tutkimaan paikkoja. Uusia piilopaikkoja on löytynyt liuta ja välillä onkin ollut melkoinen etsiminen, kun kissa on pysytellyt hiljaa esim. näissä paikoissa: