Kissaneiti sairastaa

Lilleke kävi maanantaina eläinlääkärissä. Silmät rähmivät, korvat kutisivat, iho hilseili ja karvaa lähti enemmän kuin tarpeeksi. Tuloksena oli melkoinen lääkearsenaali pariksi viikoksi: tipat silmiin ja korviin, öljyä iholle, pahoinvointia ehkäisevät lääkkeet ja toipilasruokaa.

Kissa vihaa tippojen laittoa ja pahoinvointilääkettä. Meistäkin on inhottavaa antaa niitä, kun tiedetään ettei Lilleke tykkää. Pakko se vaan on, että pääsisi kerralla eroon noita sairauksista ja sitten voisi olla taas rauhassa.

Onneksi Lilleke leppyy nopeasti. Kissa tulee edelleen aamuisin tervehtimään meitä, vaikka tietääkin että sen jälkeen joutuu ottamaan lääkkeet. Tosin viime aikoina visiittejä on tehty myös öisin. Olen eräänkin kerran herännyt aamuyöstä tunteeseen, että joku tuijottaa ja kun avaan silmät, niin näen Lilleken pyöreän pään. Ei voi kuin nauraa! Kissa tykkää myös tulla nukkumaan meidän väliin, eikä välitä vaikka tilaa olisi tosi vähän, sillä neiti änkeää itsensä pieneenkin rakoon. Sitten kuunnellaan kehräystä HHHRRRRR, HHHRRRRR, PURRRRRRRR!

Viime viikonloppuna Lilleke sai liudan uusia tuttavuuksia, kun pohjoisen poppoo kävi meillä. Anoppi oli vähän pelottava aluksi, mutta pian arkuus helpotti ja Lilleke sai uuden ystävän.